KIERTOTALOUS

Komissaari Jyrki Katainen puhui Ylen ykkösaamussa innostuneesta eurooppalaisesta kiertotaloudesta.  Uusi halllitusohjelmakin sisältää biotalouden kohdalla entistä monipuolisemmin raaka-aineiden uusiokäyttöä. Vaatemuodissa on jo vuosien ajan arvostettu käytetystä materiaalista valmistettuja putiikkivaatteita. Niille tulee tietysti hintaa, kun  ei sarjatuotanto ole mahdollista.  Mutta  ne antavat työtä osaaville ja idearikkaille vaatesuunnittelijoille ja ompelijoille.

Kävin 90-luvulla Kööpenhaminan läheisyydessä jätelaitoksella ja sain herätyksen.  Laajalla alueella oli puistomaisesti eri käytävien varrelle säilötty alkuperäiseksi ainesosiksi hajotettua rakennus ym. materiaalia niin, että esim. betoni ja alfaltti oli hajotettu mahtaviin siiloihin eri karkeusasteiseksi hiekaksi ja öljy tietysti erotettu sitä ennen. Koko prosessi erotteli oikeastaan ihan kaiken alkuperäisiksi ainesosiksi. Maallikkokin ymmärsi, että vain näin me Suomessakin voimme selvitä siitä valtavasta rakennusjätteen määrästä, jota huonosti rakennettujen lähiöiden purku tulee tuottamaan. Vanhimmissa kaupungeissahan meillä on edelleen käytössä olevia rakennuksia jopa 1800-luvulta, mutta 60-luvun lähiöitä puretaan tai miltei uudelleen korjausrakennetaan.  Nyt voi esim. Ämmässuolla nähdä tasokasta lajittelua.

Paljon tapahtuu ikäänkuin pinnan alla, mutta jotta nämä hankkeet nousisivat siivilleen, tarvitaan tavallisten kansalaisten kiinnostusta ja innostusta.  Jätteiden lajittelu on jo melko hyvin sisäistetty, mutta uskon varaan jää niiden tehokas jälkikäyttö.  Kestää kauan ennenkuin ymmärretään, että tunkiolla voi olla taloudellista arvoa!  Apulannan käyttö syrjäytti sen vuosisataista tarvetta ja sen jälkeen se ei ole arvoonsa noussut.  Kiertotalous on jäänyt alisteiseksi ympäristönsuojelulle, mutta sen taloudellisen merkityksen hyödyntäminen palauttaa sen laajemmin ihmisten kiinnostuksen kohteeksi. Ympäristöhallinto on muutenkin saatava osaksi muuta elämänmenoa. Se ei saa olla asiassaan uskovaisten keskinäistä fundamenttihallintoa!

SITRAN SELVITYKSEN TIIVISTELMÄ

Alla suora lainaus Sitran selvityksen tiivisteosasta:

”Sitra on teettänyt selvityksen ikäihmisille suunnatun kotitaloustukijärjestelmän taloudellisista vaikutuksista.Sitran ehdottamassa järjestelmässä kaikki 75 vuotta täyttäneet saisivat ostamistaan kotitalouspalveluista verotukena70 prosenttia työn osuudesta. Verotuen enimmäismääräolisi 2 400 euroa. Lisäksi pienituloisimmat, joilla tuloverot eivät riitä verovähennyksen saamiseen, saisivat taloudellista tukea palvelujen ostoon enimmillään 1 200 euroa vuodessa. Järjestelmä on tarkoitettu sekä korvaamaan että täydentämään nykyisiä käytössä olevia tuki- ja palvelumuotoja tälle ikäryhmälle, jolle sosiaali- ja terveydenhuoltomenotovat keskimäärin kaikkein korkeimmat. 

Mallin etuna on se, että henkilöt itse voivat päättää tuen ehtojen puitteissa, milloin ja minkälaisia palveluja he saavat. Ehdotettu malli myös lisää kotitalousvähennysjärjestelmän oikeudenmukaisuutta siksi, että myös pienituloiset pystyvät saamaan tukea kotitaloustöihin. Kotitaloustukijärjestelmän tavoitteena on iäkkäämpien hyvinvoinnin kohentaminen, kotona asumisen tukeminen ja laitoshoitotarpeen vähentäminen.

Vanhusten osuus väestöstä kasvaa seuraavan parin vuosikymmenen aikana ja siten oletettavasti myös vanhustenhuollon kustannukset. Ehdotettu kotitaloustukimalli voi kuitenkin vähentää kunnallisten vanhuspalvelujen tarvetta. Jos kotitaloustukimallin käyttö yleistyy, kysynnän kasvu myös lisää palvelujen tarjontaa ja alan työllisyyttä. Markkinoiden vilkastuminen hyödyttää eritoten paikallistaloutta, koska palvelut ostetaan ja tuotetaan paikallisesti.

Kotitaloustukimallin taloudelliset vaikutusarviot on tehnyt Tilastokeskus. Laskelmissa on käytetty yksilötason aineistoa, joka on ajantasaistettu vastaamaan vuoden 2016 tulotasoa ja väestörakennetta. Kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä ja palveluostoista tehtyjen oletusten mukaiset laskelmat on tehty Tilastokeskuksessa SISUmikrosimulointimallilla, samoin kuin arviot kustannusten jakautumisesta eri veronsaajille.

Kotitaloustukimallin taloudelliset vaikutukset riippuvat tuen hyödyntämisasteesta. Jos kolmannes ikäluokasta käyttäisi aktiivisesti hyväkseen tarjotun tuen, kasvaisivat kotitalousvähennyksen kustannukset 97–114 miljoonaa euroa ja tuki 17–22 miljoonaa euroa. Koska tuen saa vain toteutuneista palveluostoista, palautuu palvelujen tuotannosta verotuloja takaisin julkiselle sektorille. Kun mukaan luetaan myös alle 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksen käyttö nykysääntöjen mukaisena, olisi ehdotettu kotitaloustukimalli koko järjestelmän sisällä kustannusneutraali julkiselle sektorille. Kotitalouspalvelujen tuotannosta syntyvät verotulot ylittävät kustannukset, jotka kotitalousvähennys ja -tuki aiheuttavat.

Ehdotetun mallin hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän kohderyhmä ostaa niitä kotitalouspalveluja, jotka edistävät heidän toimintakykyään ja itsenäistä selviytymistä kotona. Tukimalli tulisi suunnitella huolellisesti, jotta ikäihmiset omaksuisivat tuen käytön. Nyt ikäryhmästä vain noin 12 prosenttia käyttää kotitalousvähennystä, siksi palveluja ja tukea pitäisi aktiivisesti markkinoida.

Kotitaloustuen osalta pitää myös ratkaista, kuinka kustannukset mahdollisesti jaetaan valtion ja kuntien kesken. Lisäksi on päätettävä, kuinka tuki annetaan pienituloisille.”

ONKO ASIAKAS AINA KUNINGAS?!

Suomifilmeissä kerrotaan ajoista, jolloin varakkaille ostajille myytiin ”tiskin alta” ja muut jonottivat ja saivat mitä jäi yli. Muistan lapsuudestani aikuisten päivittelyn todistavan, että niin varmasti olikin.   Kauppa oli enemmänkin penseätä jakelua ja virastot hallitsivat ”portsarimentaliteetilla”; käsi nousi ainakin  ensiksi pystyyn, jos vain suinkin mahdollista. Vielä 70-luvulla hain korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, kun tiesin veroasian tulleen ratkaistuksi. Virastomestari istui lasikopissaan kyllästyneen näköisenä ja sanoi, ettei löydy. Suostuttelin varttitunnin ajan etsimään ja lopulta hän kuin suoraan Speden sketsistä suostui hitaasti avaamaan yhden laatikon, jossa päätös oli päällimmäisenä.

En muista, että asiakkaista olisi paljonkaan puhuttu. Raitiovaunuissa ja busseissa oli rahastaja, joka huusi tylyllä äänellä ruuhka-aikoina: ”Eteenpäin, olkaa hyvä! Framåt, var så god!” Matkustajat huusivat yhtä tylysti pois halutessaan: ”Seuraava! Följande!” Vanhainkotien asukkaita ei kutsuttu asiakkaiksi kuten nykyään palvelutaloissa.  Ei pitäisi kutsua nytkään! Palvelutalo on monelle vanhuuden koti ja asukkaiden tulisi olla siellä isäntiä ja emäntia kuten kotonaan.

Nyt puhutaan ostajan markkinoista ja tuotteiden ja palveluiden  tarvitsijat ovat asiakkaita. Kyllä palvelukulttuuri monin osin onkin parantunut ja tutuksi on tullut jo lause: ”Miten voin palvella?”  Myönteisiä esimerkkejä löytyy paljon, mutta valitettavasti myös nihkeyttä, hitautta ja suoranaista nöyryyttämistäkin. Virastotkin puhuvat asiakkaista, vaikka toimenpidelupaa hakeva ei kyllä aina asiakkaaksi itseään miellä.

Helsingin kaupunki kyseli aikanaan yrittäjiltä, mikä kaupungin toimissa eniten vaikeuttaa heidän toimintaansa. Päällimmäiseksi nousi päätöksenteon hitaus. Olemme kesämökkialueellamme odottaneet 10 vuotta kaavaa. Ely-keskus ja kunta eivät pääse yksimielisyyteen annetaanko vesivessalupia vai ei. Osalle on jo annettu ja toiset työllistävät oikeusistuimia vetoamalla tasapuoliseen kohteluun. Soitin ely-keskukseen tivaten kiellon perusteluja. Asiakasrooli ei tuntunut kuninkaalliselta, kun virkamies totesi, että ”sitten tyhjennetään säiliöt mereen”?  Alueella toimitaan aktiivisesti Itämeren puhdistamiseksi ja uskallan mennä takuuseen, ettei yksikään tuon kaava-alueen naapureistani tekisi mitään sellaista. On melko nöyryyttävää epäillä ”asiakasta” rikolliseksi ihan vaan lonkalta. Alueella tarvitaan työtä ja monet haluavat rakentaa, mutta virkamiesten keskinäinen ilmeisesti arvovaltakiistely estää toiminnan.  Työtä riittää vain oikeusistuimille. Tästä on myönteinen asiakkuus kaukana!

Asiakkuus on varmasti yleensä myönteinen ilmaisu, jolla tarkoitetaan tuotteita tai palvelua rahaa tai yhteisön jäsenyyttä vastaan.  Kannattaisi miettiä, milloin sitä on oikeus edes käyttää!