ETELÄ-POHJANMAALLA

24.06 2015

Helsingistä Tampereen ohi ja Kurun kautta Lappajärvelle. Alkukesä on ollut sateinen ja tänäänkin sataa, mutta kaunista on. Tuntuu kuin ajaisi läpi pitkän puiston, jonka varrella puusto ja maa on vehmasta ja vihreää, vain syreenit ja lupiini värittävät tienvarsia valkealla siniliilalla ja roosalla. Sade ja tuuli yltyvät niin, että syvä kraatterijärvi on pelottavan tumma Lappajärvellä, mutta loppuu iltaa kohti ja Halkosaaren kesäteatterin yleisö hiukan palelee, muttei kastu.

25.06.2015

Aloitimme aamulla Vimpelin kirkonmäeltä. Kirkko kahdeksankulmainen kaunis puukirkko, ei tyypillinen ristikirkko. Hautuumaa kertoo pitäjän historiaa; senkin, että talvisodassa sijoitettiin saman pitäjän miehet samoihin joukkoihin ja menetykset kohdistuivat rankasti kyläkunnittain joillekin alueille. Matkalla Alajärvelle näyttäytyi alkukesän sateen vahingot; kaikkialle ei ole edes päästy kylvämään ja kylvettykin vilja on osin pahasti lakoontunut ja itänee jo kosteaa maata vasten.

Alajärveltä on kotoisin Nelimarkan suku, vaikka Eero Nelimarkka syntyikin Vaasassa. Nelimarkan museo on rakennettu suvun vanhan pihapiirin tuntumaan. Hyvä, Eero Nelimarkan vaiheista kertova kokoelma ja myös japanilaista taidetta sekä valokuva ja videotöitä. Luettavissa oli myös Riitta Nelimarkan isoisästään kertova artikkeli.

Alajärven kirkko on ristikirkko ja näyttääkin suuren pitäjän kirkolta. Hautausmaa on suomalaiseen tapaan hyvin ja kunnioittavasti hoidettu, mutta vanha puukirkko kaipaa korjausta, ovipieletkin rispaavat huolestuttavasti. Kirkonmäki on ainutlaatuinen kokonaisuus; vanha puukirkko ja ryhmä Alvar Aallon piirtämiä taloja! Vanhin on puurakenteinen ns-talo, joka on myös toiminut suojeluskunta- ja Lotta Svärd –järjestön tilana.

Seuraavaksi Alvar Aalto piirsi talon veljelleen, maanmittari Väinö Aallolle. Myös Alvarin isähän oli maanmittari. Talosta piti tulla komea tila Aaltomaisine sisäpihoineen veljen kodiksi ja toimistoksi, mutta Väinö piti sitä liian erikoisena ja herraskaisena ja suunnitelmaa vähän tavanomaistettiin. Talo sai myöhemmin nimekseen Väinölä ja on nyt Nelimarkka-museon hallinnassa ja siellä järjestetään tapahtumia ja konsertteja. Kirkonmäellä on myös tiiviinä ryhmänä Aallon piirtämiä valkeita kivitaloja: kaupungintalo, seurakuntatalo ja virastoja. Yllättävä tiiviskokonaisuus, jota voisi enemmänkin pitää esillä!

Vielä käynti Kivitipun golf-kentän ihka uudessa kahvila-Gaddymaster –rakennuksessa ja aamuksi tiiausaika kentälle, joka alkaa lauttamatkalla Lappajärven poikki. Poikki olemme varmasti kierroksen jälkeen itsekin, kun kyseessä on ensimmäinen kokonainen kierros tänä kesänä. Kun on 30 vuotta pelannut, ei kierroksia enää kesässä montaa kerry, mutta kauniilla viheriöillä on mukava kulkea.

26.06.20§5

Golf-kierroksesta ei jäänyt sankaritekoja raportoitavaksi, mutta viereisten metsäalueiden tarkastelu kertoi, että puolukka kukkii runsaana, mutta mustikasta en suurta satoa odottaisi. Iltapäivällä sitten taas Alajärven, Lapuan ja Alavuden alueita myöden Töysän Tuuriin, Keskisen kyläkauppaan. Yritimme sinne jo muutama vuosi sitten ja tulimme jo portille. Osoite on Onnelantie ja portti on riemukaaren tapainen mahtava hevosenkenkä, kullanvärinen ja valossa kylpevä.   Ei vaan pystynyt menemään sisään. Käännyimme takaisin.

Mutta ihminen taipuu ajan kanssa ja tänään päätimme viedä päätöksen aikanaan kesken jääneen retken. Onnelan ravintolamaailma tuli heti vastaan ja Onnenkivessä ruokailu hampurilaisia ja pitsaa jopa jonottaen. Eniten äitejä lasten kanssa; lapset tivaavat vaateitaan ja sinkoilevat sinne tänne, mutta äiti hallitsee vielä ruokatarjottimenkin. Kyläkauppa on kuin iso Lidl, tavaraa on paljon eikä mitään rihkamaa, vaan laatutavaraa hiukan markkinahintoja halvemmalla.

Kilometrejä Pohjanmaalla kertyy ja maisemat piirtyvät mieleen. Isontalon Antin henki elää vanhoissa kaksifooninkisissa punamullalla maalatuissa taloissa, mutta myös uudet talot ovat kookkaampia kuin muualla Suomessa!  Mieleen on jäänyt jo aiemmin esim. Ruuhikosken golfklubin kalusteet, jotka ovat normaalia suurikokoisempia. Tyypillistä suuripiirteisyyttä on sekin, että asioilla on tapana järjestyä, kukaan ei niuhota.

27.06.2015

Kiertelen golf-pelin jälkeisin vaihtojaloin (eivät tunnu omilta) Lappajärveä ja pistäydyn käsityökaupassa, jossa myydään mm. läheisen savipajan laadukkaita tuotteita. Pohjanmaa on yrittäjien maakunta ja tämä korostuu jokaisen kunnan esitteistäkin. Lappajärvi on syvä ja usein värisävyltään hopean jopa luumun värinen. Ainakin kuhaa löytyy, koska Kivitipun listalla on kraatterijärven kuhaa.

Illalla pääsemme Alajärven Punaiseen Tupaan illalliselle. Punainen tupa on jo 20 vuotta valmistanut viinejä ja likööriä suomalaisista marjoista. Taas on kysymyksessä perheyritys ja taitoa on hankittu vuosien mennen useista Euroopan maista. Valkoviinit valmistetaan valkeista herukoista ja punaviini mustista, mutta muitakin marjoja käytetään. Mielenkiintoinen oli viini, jossa nesteenä on veden sijasta koivunmahla.

Raikkaalta maistui puolukoista valmistettu likööri, mutta sen 30 % ei salli myyntiä tilalta. Tätä isäntä pahoitteli ja uskoo nyt toiveikkaana byrokratian purkutalkoisiin. Asiasta on kuulemma kirjelmöity vuosikausia  ja jään ihmettelemään, miten meidän 200 kansanedustajaa jakautuisivat äänestyksessä, jossa likööriäkin saisi myydä viinien kanssa viinitilan myymälästä. En jaksa uskoa, että enemmistö vastustaisi!? Mistä tulee se nihkeys, joka torjuu sellaisetkin uudistukset, joilla on enemmistö!?

Emäntä on valmistanut noutopöydän ja sepä on oivallista.  Yrittäjäperhe iloitsee avoimesti kesän ruuhkasta ja pyöreistä työpäivistä, eikä valita talvikauden hiljaisemmista jaksoistakaan. Pohjalaisuutta parhaimmillaan!

ALUEHALLINTO JA VAALIPIIRIT YHTEEN!

Aluehallinnon uudistajat näyttävät keksineen ikiliikkujan. Meillä oli 9 lääniä ja Ahvenanmaa. Niitä oli liikaa, piti vähentää ja muodostaa valtion aluehallintoon suuremmat, vailla  yhteistä identiteettiä olevat hallintoalueet.  Nyt aluehallintoa  ehdotetaan rakennettavaksi 19 maakunnan pohjalle ja samalla taas käynnistyi keskustelu siitä, että alueita on liikaa.

Mallia etsitään muista eu-valtioista, mutta aluehallinto on kaikkialla kovin erilaista. Saksassa on osavaltiot, joilla on jopa lainsäädäntövaltaa, Ruotsissa landstinget hoitaen osittain meillä kunnille kuuluvia tehtäviä.  Omat kokemukseni pohjaavat 80-luvulta alkaen jäsenyyksiin erilaisissa aluehallinto-organisaatioissa. Regional-yhteistyö alkoi jo silloin, kun Baltian maat olivat mukana osavaltioiden kaltaisina alueina ja jatkoin Suomen edustajana AER:ssä (Assembly of European Regions). Sen jälkeen olin kymmenkunta vuotta mukana Alueiden Komiteassa.  Suomessa kokemusta karttui 7 vuoden maaherra -postilla.

Nyt keskustellaan vaalipiirien rajoista ja ehdotuksina on 9-12 vaalipiiriä. Vaalipiirien halutaan mahdollistavan ideologiset ja indentiteettinäkemykset mahdollisimman kattavasti niin, että demokratia toimii ja äänestysinto kasvaa.  Alueen identiteetillä on suuri vaikutus ehdokasasettelun onnistumiseen niin, että äänestyshalukkuus olisi korkea.

Alueiden rajat eivät tulevaisuudessakaan ole pysyviä, mutta vakain tulos saataisiin yhdistämällä vaalipiirit, valtion aluehallinto ja maakuntahallinto.  Vaalien lukumäärää voitaisiin vähentää valitsemalla aluehallinnon valtuusto kansanedustajista, tarvittaessa lisäämällä sen kokoa varalle jääneillä edustajilla.  Kansanedustajat jäisivät pois paikallishallinnosta ja profiloituisivat koko vaalipiirinsä asioihin. Valtuusto valitsisi hallituksen ja asioiden esittelijöinä toimisivat maakunnan ja aluehallinnon operatiiviset toimijat. Tämä johtaisi valtion ja kuntapohjaisen aluehallinnon tehokkaampaan yhteistyöhön.  Tämä vähentäisi myös niitä perustuslaillisia ongelmia, jotka syntyvät siitä, että maakuntahallinto ”päällepäsmäröi” kuntia, joiden voimavaroilla se toimii.

Valtion on  valvottava sitä, että lainsäädäntö ja eduskunnan säätämät kansalaisten subjektiiviset oikeudet toteutuvat. Kuntien tehtävänä on järjestää palvelut, mutta  valvontaa ei voi suorittaa kuntien kädestä syövä maakuntahallinto. Toisaalta myös valtion aluehallinnon edustajat sidottaisiin yhteistyöhön kuntapohjaisen hallinnon kanssa. Nythän aluehallinnon yksi virkamies voi kumota kunnanvaltuuston tekemän päätöksen, mikä koettelee kansalaisten käsitystä demokratiasta.

9-12 ehdotetusta vaalipiiristä löytyisi varmasti oikea määrä alueita, joilla olisi yhteinen identiteetti, olihan läänejäkin aikoinaan 9.  Yhden alueen sisällä voisi olla tarvittaessa useampikin maakunta.  Ehdotukseni vaatisi paljon kehittämistä, mutta uskon, että nyt, kun sekä vaalipiireista että aluehallinnosta tehdään päätöksiä,   niiden yhdistämistä kannattaisi harkita. Aluepolitiikkaa vahvistaisi se, että alueen kansanedustajilla olisi  asema myös koko vaalipiirinsä toimijoina. Nykyisellään se saattaa olla yhdessä kunnassa tai maakunnassa, ei useinkaan koko vaalipiirissä. Vain Helsingissä vaalipiirin ja kunnan rajat ovat yhteneväiset.

SUNNUNTAILISÄT

Häkämies ehdotti sunnuntailisien poistamista ja Timo Soini piti ehdotusta uhkana sunnuntain pyhyydelle. Kaikesta työstä ei sunnuntailisiä makseta, mutta joillekin ne kuuluvat. Mietin, että ellei maksettaisi, päätettäisiinkö tälläisestä käytännöstä tänään.!?
Puoltajia olisi hyvin perustein paljon, mutta myös vasta-argumentteja riittäisi. Vastustajia korpeisi ainakin se, ettei sitä kuitenkaan kaikista sunnuntaitöistä makseta, ei yrittäjille ei keikkatyöläisille jne. Turismin puolustajat pelkäisivät, ettei edes Hgin kokoisessa kaupungissa olisi sunnuntaisin kahviloita auki ja vain harva ravintolakin (niinkuin onkin). Ne ( varsinkin työssäolevat), jotka joutuvat viikon loppupuolella sairaalaan, reagoisivat, jos tietäisivät, että mitään ei tapahdu, he ovat säilössä maanantaihin asti. Säästötoimet ovat johtaneet siihen, että sunnuntailisiä maksetaan mahdollisimman vähän; ei laboranteille ei kallispalkkaisille lääkäreille jne. Sairaaloiden kallis infrastruktuuri viettää myös pyhä päivää!

Ooppera, teatterit, jotka käyttävät vakituista henkilökuntaa (näyttelijät, kuorot) eivät työllistä sunnuntaisin. (Tilat käyttämättä). Ehkäpä järjestelmä kannattaisi uudelleen arvioida ja ainakin lieventää sen vaikutuksia palveluiden saatavuuteen ja infrastruktuurin käyttöasteeseen.!?