Eläkkeet vaalikeskustelussa

Keskustelu eläkkeistä nousee taas vaalien lähestyessä. On ehdotettu euromääräistä lisäystä, kuoppakorotusta ja nyt Petteri Orpo toi esille indeksin tarkistamisen vastaamaan eläkeläisten kulutuskoria.
 
Eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä purnaaville näytetään käyrää, joka osoittaa, että palkat ja eläkkeet kulkevat tasaisella välillä yhtä matkaa. Näin onkin, mutta käyrät pysyvät samalla tasolla siksi, että mukaan tulee koko ajan uusia eläkeläisiä, joiden eläkkeeseen ansiotason muutos (vain 20 %:n sidonnaisuus) ei ole vielä vaikuttanut. Se ei muuta sitä, että pidempään eläkkeellä olleiden eläke kutistuu koko ajan.
 
Ei näytä realistiselta saada läpi suurempaa sidonnaisuutta palkkaindeksiin, joten kuluttajaindeksin korjaaminen vastaamaan eläkeläisten kulutustottumuksia saattaisi olla ainakin parannus nykytilanteeseen. Eläkeläisten on pakko maksaa asumiskulut; vuokrat, energia jne. Sähkö ei ole kallistumassa, mutta taitamattomien siirtoverkkokauppojen (Caruna) jäljiltä sähkön siirto kallistuu. Syynä lienee myös ilmaston muutos, kun lisääntyvä myrskyisyys vaatii lisää maakaapelointia, jotta sähkön saanti voidaan turvata.
 
Lääkekulut ovat oleellinen osa eläkeikäisten kuluttajakoria.
Vaikka pyrimme pienine kremppoinemmekin pärjäämään vielä omilla tolpillamme, niin moni jo tarvitsee tuekseen jonkin sorttista lääkitystä.
 
Mutta sensijaan kestokulutushyödykkeitä emme niinkään enää ostele. Mieluusti katson uusia huonekaluja katalogeista ikäänkuin taideteoksina, mutta silti sunnittelen jo neljännen kerran nahkatuolien uudelleen päällystämistä. Tuntuu siltä, että aikanaan tehdyistä hankintapäätöksistä on vastuussa. Ostimme 60-luvulla Arabian astiaston ja se tuntui tosi hienolta, mutta parin vuoden kuluttua kaikilla huoltoasemilla oli samat kahvikupit kuin meillä. Ei ole enää, mutta meillä ne on mökillä edelleen käytössä.
 
Kodinkoneiden sanotaan kestävän keskimäärin yhtä kauan kuin avioliiton nykyään, eli 7-10 vuotta. Meillä hajosi jo jääkaappi ja astianpesukone 13 vuoden jälkeen, mutta pyykinpesukone ja kuivauskaappi jatkavat edelleen. Pyykinpesukoneen kohdalla sain hyvän neuvon Kristiina Halkolalta. Hän sanoi, että kone kestää jopa 20 vuotta, jos ei koskaan käytä suurimmalla teholla. Myös pesutabletti kannattaa puolittaa. Koneen pesukin säännöllisesti lisää ikää ja se käy halvimmin sitruunahapolla, jota saa apteekista.
 
Makuuhuoneen verhot hankin 80-luvulla ja kun pesulaan viedessäni tarkistin sauman takaa värin, niin huomasin, että tämä haalistunut onkin jotenkin harmonisempi kuin alkuperäinen. Vähintäin keväisin ja jouluksi mainokset tarjoavat kodin tekstiilien ja astioiden uusimista, mutta minulle riittää pajunkissat ja narsissit, ehkä jonkun lasten tekemän pupun nostan raeruohon oheen esille. Jouluksi olen jo kymmenien vuosien ajan vaihtanut punaiset lakanat, vaikkeivat oikein muihin väreihin sovikaan. Oikea kuusi on myös ehdoton joulun tuoja. Luultavasti oma ja ehkä monien ikätovereidenikin kulutuskori poikkeaa nuorempien tottumuksista paljonkin. Kuluttajaindeksin korjaaminen ei korjaa jo kutistuneita eläkkeitä, mutta ainakin hidastaisi eläkkeiden pienenemistä.
 
Lupauksia ei ehdokkailta kannata tivata, mutta toivoa sopii, että vaalien jälkeen kävisivät läpi toistensa ehdotukset ja selvittäisivät niiden vaikutukset. Toistensa ehdotusten alas ampuminen ei johda mihinkään.