HS:n keräämät puolueiden vastaukset VM:n näkemyksiin!

Valtiovarainministeriö julkaisi nyt jo ennen vaaleja virkamiesnäkemyksensä siitä, miten taloutta seuraavalla vaalikaudella pitäisi hoitaa. VM:n näkemyksen mukaan tarvitaan 2 miljardin sopeutustoimet koko nelivuotiskauden aikana. Tällä kaudella sopeutettiin 4 miljardia.  Sopeutustarve johtuu väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähentymisestä. Tässä tuskin tapahtuu suuria muutoksia! Tulojen kertyminen sensijaan on huonommin ennustettavissa. Jos työllisyysaste olisi nostettavissa 75 prosenttiin, sopeutustarve kuittauituisi tällä.

Lisäksi VM toteaa, että verotuksen korotusvara on kovin pieni, jottei työllisyys vaarantuisi ja pitää parempana kulutuksen ja kiinteistöjen lisäverottamista kuin työn verottamista.

Helsingin Sanomat kysyi puolueiden puheenjohtajien kantoja, jotka ennakoivat ainakin vaalien jälkeen sitä, miten VM:n näkemykset tullaan huomioimaan. Luin vastaukset ja kommentoin .

Katri Kulumni, keskusta HS:n mukaan:

”Jos pystymme nostamaan työllisyysastetta kolme prosenttiastetta, voisimme kuroa kahden miljardin kestävyysvajetta ja lisäksi vielä jäisi miljardi panostusten tekemiseen”.

Kommentti: VM:n raportin mukaan nuo 3 % tuovat juuri sen 2 miljardia, joka sopeutukseen tarvitaan?!

Kulmuri: ”Valtiovarainministeriön verolinjaukset kertovat, että he katsovat asiaa käppyröiden valossa eivät ihmisten näkökulmasta.”

Kommentti: Harhaanjohtavaa populismia, sillä juuri ”käppyröihin” pohjaavia näkemyksiähän VM:ltä odotetaan. Poliittiset päättäjät ovat vastuussa päätöksenteosta näidenkin näkemysten  pohjalta!

Petteri Orpo, kokoomus:

Valtiovarainministeri korostaa menokuria ja sitä, ettei jakovaraa ole. Orpo korostaa työllisyysasteen nostamista kaikin keinoin korvaamaan kestävyysvajeen luomaa vajetta.  Hänen mukaansa verotus on pidettävä työtä ja yrittämista kannustavana, jotta työllisyysaste edelleen nousisi.  Orpo vaatii verotuksen siirtämistä haittojen ja ilmaston pilaamisen suuntaan ilmastoa ja työntekoa suosivaksi. Orpo: ”Jos jotain pitää verottaa, niin mieluummin kiinteistöjä kuin työtä, mutta täytyy pitää huolta, etteivät asumisen kustannukset nouse liikaa”.

Kommentti: Kyllä kiinteistöjen verotus ja sen myötä  asumisen kallistuminen valitettavasti myös haittaa lopulta työllisyyttä; syntyy työvoiman puutetta pienpalkkaisilla aloilla kaupunkikeskuksissa ja joustattamattomuutta työvoiman liikkumiselle. Lopulta asumiskulutkin painottuvat palkkojen kautta kilpailukykyyn.

Sanna Marin, sdp:

Marin kertaa sdp:n esittämiä sosiaalisia uudistuksia ja sanoo: ”Nämä uudistukset kannattaa ennen muuta nähdä investointeina, koska ne maksavat itsensä takaisin vahvistamalla työllisyysastetta.”

Kommentti: Työllisyysasteen tukeminen on myönteistä, mutta Sanna Marin ei osoita investoinneille rahoitusta, joka tarkoittaa lisää velanottoa.

Sanna Marin sanoo kahden miljardin sopeutusarviosta, ettei tekisi menoleikkauksia, eikä  kiristäisi ”tavallisen palkansaajan” veroja, vaan tilkitsisi verotuksen aukkoja ja puuttuisi aggressiiviseen verosuunnitteluun. Marin arvioisi myös yritystuet kokonaisuudessaan: ”Tavoitteena tulee olla yritystukien määrän karsiminen ja niiden vaikuttavuuden lisääminen. Pitää siirtyä säilyttävistä tuista uudistaviin tukiin.”

Kommentti: Valitettavasti kauan elänyt on  kuullut joka vaalien alla tulonlähteinä verotuksen aukkojen tilkitsemisen ja usean vuoden ajan jo yritystukienkin karsimisen.   Olisi hyvä saada esim. VM:ltä arvio myös siitä, paljonko meillä on harmaata taloutta ja veronkiertoa ja mitkä ovat sen aiheuttamat verotulojen menetykset.  Näitä  saamatta jääneitä tuloja ei voi vielä ihan lähivuosina tulopuolelle kirjata, kun ne on ensin saatava kerätyksi! Tahto siihen on kyllä myönteinen asia. Myönteistä on tahto siihenkin, että yritystuet uudistaisivat tuotteita ja palveluja  kilpailukykyisiksi, mutta miten paljon tästäkään säästöjä syntyisi jo seuraavan vaalikauden menojen katteeksi!?

Jussi Halla-aho, perussuomalaiset:

”Ainoa tapa julkisen talouden tervehdyttämiseen on se, että ihmisillä on työtä. Se onnistuu vain niin, että meille syntyy uutta, tuottavaa työtä.”  Lisäksi viittaa myös kannustinloukkuun, joka syntyy siitä, että luodaan halpatyövoimareservi.

Kommentti: Työllisyyttä puoltava kommentti on hyvä ja siihenkin on hyvä yhtyä, että työllään (kuten siitä saatavalla eläkkeelläänkin)  pitäisi pääsääntöisesti elää. On tietysti elämäntilanteita, joissa osa-aikatyöt on tarkoitettukin lisätuloiksi. (opiskelijat, jo eläkkeellä olevat, jne.)  Halla-aho ei malta jättää maahanmuuttoakaan mainitsematta syyksi ansiotulottomien kotitalouksien lisääntymiselle. Näin tietysti on maahanmuuttajien ensimmäisten Suomi-vuosien kohdalla, mutta kotouttamisen jälkeen hekin ovat työelämässä verotuloja kerryttämässä. VM:n ennakointi pohjaa niin suuriin lukuihin, että maahanmuutto ei ole tässä yhteydessä talouden kannalta kovinkaan suuri muuttuja.

Pekka Haavisto,  vihreät:

Pekka Haavisto tivaa reagointivalmiutta talouden tapahtumiin. Hän mainitsee esimerkkina kovan Brexitin mahdollisesti aiheuttaman turbulenssin ja nopeita päätöksiä vaativat seuraukset. Pekka Haavisto verotuksesta: ”Jos pystymme jotain verotuksessa keventämään, sitä pitäisi tehdä palkkatulossa ja siten helpottaa työllistymistä. Hänen mukaansa verotusta voitaisiin ohjata ympäristöpainotteiseksi ”saastuttaja maksaa” periaatteella. Hän näkee myös yritystuissa ”jonkin verran kiristämisen ja säästön mahdollisuutta.” Lisäksi Pekka Haavistolle riittäisi 9 – 12 maakuntaa ja se loisi hänen mukaansa jonkin verran säästömahdollisuuksia.

Kommentti:  On sääli, ettei Pekka Haavisto ole lupautunut jatkamaan puolueensa puheenjohtajana. Hänen kommenttinsa ovat esitettyihin näkemyksiin realistisesti paneutuvia.  Säästömahdollisuuksista hän käyttää usean kerran ilmaisua ”jonkin verran”, ei kuittaa lisämenoja eikä kestävyysvajetta epärealistisilla ehdotuksilla.   Pekka Haavisto mainitsi mahdolliset palkkatulokevennykset!? Kun Juha Sipilän hallitus aloitti, toteutettiin 400 miljoonan €:n ansiotulovähennys, joka jyrkensi ansio- ja eläketulon verotuksen välistä kuilua entisestään. Vihreät on nuorten ja aktiivi-ikäisten puolue ja painottaa vahvasti sitä politiikallaankin. Toivottavasti vihreät eivät  suunnittele verotuksen kuilun kasvattamista  eläkeläisten tappioksi!?

Li Andersson, vasemmistoliitto

Li Andersson opettaa sopeuttamistarpeen mitoittamista sen mukaan, ”mikä yleinen talous ja työllisyyskehitys on. Jos noususuhdanne jatkuu ja työllisyys kehittyy suotuisasti, voi olla perusteltua harjoittaa kireämpää talouspolitiikkaa”.

Kommentti: Ei oikein aukene, mitä Li Andersson VM:n näkemysten perusteella tekisi!?

Li Andersson: ”Verot ovat nykytilanteessa menoleikkauksia parempi väline tasapainottaa julkista taloutta.”  Andersson jatkaa sinänsä hyvillä tavoitteilla palvelujen säilyttämiseksi ja parantamiseksi ja päättää seuraavasti: ”Poliitikko, joka lupaa vähemmän veroja ja parempia palveluita, ei ole äänestäjilleen rehellinen”.

Kommentti: Jään kysymään VM:n näkemyksen perään, ettei verotuksen korotusvaraa ole, jos halutaan työllisyysastetta nostaa korvaamaan esim. kestävyysvajeen synnyttämää aukko budjettiin!?  Onko sellainenkaan poliitikko rehellinen, joka lupaa verojen korotuksella parempia palveluita, muttei kerro mihin se mahdollisesti johtaa!?  Kokonaan jää auki kanta siihen, pidetäänkö valtion velanoton sovitusta asteettaisesta vähentämisestä kiinni!?

VM:n, Suomen Pankin ja eri taloustutkimuslaitosten näkemykset ovat vain arvioita, mutta pohjaavat kuitenkin laajoihin tietokantoihin. Ne ovat utopioita ja toiveajattelua parempia lähtökohtia päätöksenteolle. Äänestäjän on tietysti paljon mukavampi kuunnella parannusehdotuksia kuin paneutua puolueiden kannanottoihin talousnäkymien valossa, mutta sekin saattaa olla paikallaan!